3 Nimike(ttä)

Nouseva
/ sivu

Summan tarina

18.9.2017 11.46

Talvisodan Summasta on kirjoitettu paljon, olihan se yksi ratkaisun paikoista kun linjat helmikuusssa 1940 murtuivat. Monien lähteiden mukaan se oli myös yksi kovimmista talvisodan taistelupaikoista ellei peräti kaikken kovin.

Jussi Jalosen Summan tarina (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017) tuo myös selkästi uutta näkökulmaa Summan taisteluihin. Kirja on monipuolinen kuvaus, jossa toki kerrataan varsinaiset taistelutapahtumat, mutta jossa myös itse taistelijat - persoonat joukko-osastomerkintöjen takaa - pääsevät ääneen.

Kirja on kirjoitettu nykyajan näkökulmasta selkeästi ja hyvin jäsennelty. Siksi se voisi sopia hyvin sotahistoriaan aikaisemmin perehtymättömälle ensimmäiseksi sotakirjaksi.

Varsinaisen taistelukuvauksen lisäksi kirjaan on otettu mukaan mielenkiintoisia, aiemmin varsin vähän käsiteltyjä aiheita. Kotirintaman näkökulmasta olisi mielellään lukenut enemmänkin. Erityisen kiinnostavaa oli perehtyä rivisotilaan ajatusmaailmaan kuolemasta – ja tappamisesta. Kyseessä on kuitenkin ollut yksilön näkökulmasta äärimmäisen uusi ja outo tilanne, johon on tahtomattaan joutunut hyvinkin syvälle – se jättää väistämättä jälkensä nuoren ihmisen ajatteluun.

Sodan pimeä puoli saa kirjassa myös oman osionsa, mikä onkin modernissa sotakirjallisuudessa kovin suosittu aihepiiri. Jussi jalonen käy karkuruutta, pelkuruutta ja julmuutta läpi kuitenkin asiallisesti, sortumatta lööppijournalismiin. Myös joulukuun katastrofaalinen vastahyökkäys, joka tuotti suunnattomat tappiot, on analysoitu viileän ammattimaisesti.

Summan tarina onkin mainio moderni päivitys talvisodan ratkaisun hetkiin ja siksi tutustumisen arvoinen.

Posted Kirjoittanut: Marko Filenius

Keskiviikkona 23.8. pidettiin Helsingissä osin tunteikkaaksikin käynyt kahden uutuuskirjan julkistustilaisuus. Tilaisuudesta ainutlaatuisen tekivät osallistujat, heidän aitoutensa ja innostuksensa.

Kirjailija Petri Pietiläinen pursusi energiaa voidessaan esitellä valtavan työmäärän vaatineen teoksen vihdoin valmiina. Yksi rykmentti – sata tarinaa (Docendo) kertoo Jalkäväkirykmentti 1:n (JR1) vaiheet nyt veteraanien äänellä. Viralliset sotapäiväkirjat kun Pietiläisen mielestä kertovat monesti vain sen, mitä tuolloin on ylempiin esikuntiin haluttu kertoa, ehkä tarkoituksellakin (ikäviä) yksityiskohtia pois jättäen. Pietiläinen haastatteli kirjaa varten kaikki rykmentin elossa olevat sotilaat ja käytössä oli runsaasti aiempaa, julkaisematonta haastattelumateriaalia. Tässä työssä häntä avusti uutterasti rykmentin perintökillan hallituksen jäsen Jonny Gestranius.

Vaikuttavimman esiintymisen teki kuitenkin paikalle vielä ehtinyt rykmentin veteraani Paavo Mäkinen, joka 18-vuotiana oli joutunut suoraan suurhyökkäyksen jalkoihin. Hän oli kuitenkin ollut onnekas ja selviytynyt lähes naarmuitta noista koettelemuksista, joissa rykmentin miesvahvuus hupeni lähes olemattomiin.

Mäkinen jaksoi edelleen korostaa sitä yhteishenkeä, joka noina aikoina suomalaisten keskuudessa vallitsi. Hän muisti hyvin myös sodanjälkeisen ajan, kun asioista vaiettiin ja veteraaneja jopa hyljeksittiin – se oli aina tuntunut kovin pahalta. Nyt hän vielä toivoisi, että kouluissa kerrottaisiin tästä perimästämme. Ei kauhukertomuksia, mutta enemmänkin esimerkkinä mihin pienikin kansa pystyy kun oikein haluaa.

Vauhdikkaasti esiintyi myös Tuula Siltasari-Peltonen, jonka isän – Paavo Siltasarin – sotapäiväkirjat julkaistiin kirjana Korpisoturista esikuntaherraksi (Docendo). Nagan-pistoolia salissa heilutellen hän kertoi kuinka sillä oli yritetty hänen isäänsä ampua talvisodan Raatteen tiellä – onneksi huonolla menestyksellä.

Tuulan aviomies Veikko Peltonen on kerännyt ja toimittanut kirjan löytyneiden päiväkirjojen pohjalta. Iso osa kirjan tarinoista oli tuttuja jo pikku-Tuulalle, jolle isä oli tarinoita kertoillut iltasatuina. Nyt ne ovat myös meidän kaikkien koettavissa.

Kirja on myös siksi poikkeuksellinen, että siinä dokumentoidaan saksalaisten aseveljien järjestämää siviilien joukkoteloitusta, joka Siltasarin ja hänen miestensä päättäväisten toimien vuoksi jäi toteutumatta. Vastaavia tapauksia lienee sodan aikana toki ollut, mutta syystä tai toisesta niistä ei juuri ole puhuttu, eikä niitä ole kirjoihin ja kansiin kuvattu.

Mielenkiintoinen alku mielenkiintoiselle kirjasyksylle. Loppuvuoden aikana ilmestyy useita sotahistoriin liittyviä toinen toistaan kiinnostavampia teoksia, mm. Stalinin arkistot avautuvat suurelle yleisölle. Näistä kahdesta kirjasta on kuitenkin hyvä aloittaa.

Kategoria: Julkaisut Kirjoittanut: Marko Filenius

Satavuotiaan Suomen innoittamana sotakirjallisuudessa tuntuu viriävän uutta innostusta ja tulevana syksynäkin ilmestyy runsaasti toinen toistaan kiinnostavampaa kirjaa. Viimeisen vuoden aikana kirjoja on ilmestynyt tiuhaan tahtiin, joten innokkainkaan lukija ei välttämättä ole vielä kaikkia ehtinyt läpi kahlata.

Vime vuosina olemme nähneet myös uuden kirjailijasukupolven esiinmarssin. Vanhat konkarit, joista osa oli itse sodankäyneitä, alkavat jo olla viimeisen iltahuutonsa tuolla puolen. Nyt tuoreet kasvot tuovat myös tuoreita tulkintoja viime sotien tapahtumiin. Kaikkihan eivät tästä välttämättä pidä, kun myyttejä ja jopa tarunomaisia legendoja käsitellään kylmien faktojen kautta. Tämä on kuitenkin ilmentymä siitä sananvapaudesta ja yhteiskuntajärjestyksestä, jonka puolesta kerran niin kova hinta on maksettu.

Syksyllä ilmestyy mm. Summan tarina (SKS), jossa talvisodan ratkaisuhetketkien lisäksi pohditaan myös sodan vaikutusta itse sotilaisiin ja kuinka asiat kotirintamalla koettiin. Tuoreita ja mielenkiintoisia näkökulmia muutoin paljon käsiteltyyn aiheeseen.

Mielenkiinnolla voi odottaa myös kirjaa Churchillin kolmas maailmansota (Minerva), jossa avataan arkistoja ja kerrotaan kuinka länsivalloilla oli valmis suunnitelma Stalinin etenemisen pysäyttämiseksi Euroopassa, tarvittaessa vaikka atomipommia käyttämällä.

Aivan uudenlaista näkökulmaa tarjoaa Viina, hermot ja rangaistukset (Docendo), jossa kerrotaan mm. sodanjohdon alkoholinkäytön seurauksista sekä kovan hermopaineen vaikutuksista, kun isoja ratkaisuja on pitänyt tehdä.

sotakirjat.fi -verkkokauppa pyrkii kokoamaan kattavan valikoiman sotahistoriaan liittyvää kirjallisuutta kaikkien verkkokäyttäjien saavutettavaksi. Valikoima laajentuu sitä mukaa kun se kaupallisesti on perusteltavissa. Samaan aikaan haluamme edistää aihepiiriin liittyvää keskustelua ja viestintää myös niille kohderyhmille, jotka aiemmin eivät aiheesta ole olleet tietosia tai kiinnostuneita. Tätä teemme niin tämän blogin kuin sosiaalisen median kautta. Lisäksi osallistumme harkintamme mukaan erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.

Otamme myös mielelämme vastaan palautetta, ideoita ja julkaisemme harkintamme mukaan myös kirjoituksia ja arvosteluja.

Jyväskylässä 1.6.2017

Marko Filenius verkkokauppias, sotakirjat.fi

Kategoria: Julkaisut Kirjoittanut: Marko Filenius

3 Nimike(ttä)

Nouseva
/ sivu