Talvisodan Summasta on kirjoitettu paljon, olihan se yksi ratkaisun paikoista kun linjat helmikuusssa 1940 murtuivat. Monien lähteiden mukaan se oli myös yksi kovimmista talvisodan taistelupaikoista ellei peräti kaikken kovin.

Jussi Jalosen Summan tarina (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017) tuo myös selkästi uutta näkökulmaa Summan taisteluihin. Kirja on monipuolinen kuvaus, jossa toki kerrataan varsinaiset taistelutapahtumat, mutta jossa myös itse taistelijat - persoonat joukko-osastomerkintöjen takaa - pääsevät ääneen.

Kirja on kirjoitettu nykyajan näkökulmasta selkeästi ja hyvin jäsennelty. Siksi se voisi sopia hyvin sotahistoriaan aikaisemmin perehtymättömälle ensimmäiseksi sotakirjaksi.

Varsinaisen taistelukuvauksen lisäksi kirjaan on otettu mukaan mielenkiintoisia, aiemmin varsin vähän käsiteltyjä aiheita. Kotirintaman näkökulmasta olisi mielellään lukenut enemmänkin. Erityisen kiinnostavaa oli perehtyä rivisotilaan ajatusmaailmaan kuolemasta – ja tappamisesta. Kyseessä on kuitenkin ollut yksilön näkökulmasta äärimmäisen uusi ja outo tilanne, johon on tahtomattaan joutunut hyvinkin syvälle – se jättää väistämättä jälkensä nuoren ihmisen ajatteluun.

Sodan pimeä puoli saa kirjassa myös oman osionsa, mikä onkin modernissa sotakirjallisuudessa kovin suosittu aihepiiri. Jussi jalonen käy karkuruutta, pelkuruutta ja julmuutta läpi kuitenkin asiallisesti, sortumatta lööppijournalismiin. Myös joulukuun katastrofaalinen vastahyökkäys, joka tuotti suunnattomat tappiot, on analysoitu viileän ammattimaisesti.

Summan tarina onkin mainio moderni päivitys talvisodan ratkaisun hetkiin ja siksi tutustumisen arvoinen.